Olin odotellut kovasti eilistä iltaa, sillä järjestettiin kavereiden kesken kranssitalkoot. Mikäpä on mukavampaa viettää yhteistä aikaa kun pieni askarteluhetki. Kokoonnuttiin Maijan ja Hennan kera Sisustuksen Koodiin puuhaamaan. Nautittiin samalla lasilliset viiniä, vähän herkkuja ja kuunneltiin musiikkia. On tosi rentouttavaa tehdä jotakin käsillä. Myönnän etten tosiaankaan ole erityisen hyvä missään näpertelyissä, enemmänkin huitaisen nopeasti jotakin kasaan. Omaan enemmän ideoita kun taitoa. Lisäksi huomaan aina lisääväni kaikkeen paljon yksityiskohtia. No, tässä on omat askarteluni esittelyssä.

Tekaisin tuommoisen huiskan, jonka nimesin jouluhuiskaksi. Kranssin ei minusta aina tarvitse olla pyöreä, tällaisia epämääräisiä huiskia on melkein hauskempi koota. Olin joskus aikoja sitten kuivatellut uunissa pikkuisen nahistuneet appelsiinit, tuumasin että niille voi olla joulun aikaa käyttöä ja nyt ne pääsivätkin kranssien koristeiksi. Meidän kranssitarvikkeet oli suurimmaksi osaksi pihalta kerättyjä. Pari nippua tarvikkeita hankittiin kaupasta.

-makuuhuoneen tuolin uusi sävy on tummanvihreä-

Tässä samassa yhteydessä esittelen teille makuuhuoneen Ton-tuolin, joka on saanut uuden maalipinnan. Tuoli oli aiemmin perusvalkoinen, mutta Hän maalasi sen jokin aika sitten tummanvihreällä kiiltävällä maalilla. Sävy elää mukavasti valon mukaan, se näyttää melkein mustalta, mutta kun valo osuu siihen sopivasti, tulee vihreä väri hyvin esille. Pidän tuolista tosi paljon tuossa uudessa lookissa. Nyt ihastuttaa myös tuo vanha messinkinen kynttilänjalka, joka näkyi jo edellisenkin postauksen kuvissa. Pulleasta kynttilästä tulikin jo instassa paljon kyselyitä, se on ostettu Granitista.

Tein toisenkin pienemmän huiskan. Sen heinät ovat itse asiassa katkaistu terassin ruukuissa olevista heinistä. Mietin saksien kanssa pihalla, mistä nappaan kätevimmin kranssimatskuja ja silmät osuivat pitkinä huojuviin ruukkuheiniin. Nytpä ne on katkaistu talveksi. En muista tämän heinän lajiketta, mutta se on aika kätevä isossa ruukussa, nimittäin on monivuotinen. Joten ensi keväänä se kasvattaa taas uudet tupsut.

Käytettiin sitomisessa rautalankaa. Huomasin jo nyt vuorokauden aikana, että kun materiaalit kuivuvat, ne kutistuvat, joten rautalanka kannattaa sitoa tiukalle. Ehkä noihin appelsiinehin olisi voinut käyttää myös liimaa, ei olisi tullut näkyviin rautalankapunoksia. Juuttinarukin oli täydennyksenä, siitä letitin ripustusnauhan.

Yhden pyöreän kranssinkin tekaisin. Ihailin tyttöjen suuria ja reheviä vihreitä kransseja, mutta itse päädyin väkertämään pienemmän ja koristeellisemman version.

Kun kuvailin, saapui meidän ”herra poseeraaja” eli Lettunen paikalle ja halusi päästä taas kuvaan. Hän kyllä tuntuu tajuavan mitä tapahtuu kun kameraa käytetään. Tietää poseeraa-sanankin, ainakin kuvittelen niin. Tai sitten on vaan tärkeänä kun kehutaan ja ihastellaan.

Muuten, ajattelin käyttää noita huiskia pöytäkattauskoristeina. Näette myöhemmin miten, kun kuvasin tänään vähän joulukattauskuviakin.

Oletteko te askarrelleet itse kransseja ja onko jotain hyviä vinkkejä siihen?

”kuvissa näkyy Vallilalta saatuja tuotteita”

Omassa makuuhuoneessa meillä on tuplaleveä täkki, eikä tätä Vallilan lakanamallia ollut tuplaleveänä, joten nämä ihanuudet päätyivät ilahduttamaan yövieraita. Tuo moderni ja silti rehevän perinteikäs kuviointi on ripauksen romanttinen, mikä on minulle hyvä asia, sillä olen itse pehmeiden kuviointien ystävä. Yöpöydäksi on nostettu Saarisen marmoripöytä, asettelin sille kauniita luettavia ja perintöesineitä; messinkisen kynttilänjalan ja pienen persikan sävyisen vanhan Arabian lautasen. Pullea kynttilä on Granitista.

(kuvissa Vallilalta saadut tekstiilit: 2 kpl Nummi-pussilakanasettiOlivia-tyyny ja Maija-tyyny)

Puinen laveri ja seinävalaisin ovat molemmat Ikeasta. Levitettävä sänky on ollut tosi kätevä valinta. Nyt hankittiin vielä lisäksi ilmatäytteinen vieraspatja, joka levitettiin lapsia varten työhuoneeseen. Sekin oli muuten tosi hyvä, vaikka olinkin ensin sellaista kohtaan skeptinen. Mutta se onkin käytännöllinen myös säilytyksen kannalta, sillä ilmapatja mahtuu kassiin ja vaikka yläkaappiin säilytykseen. Nyt on nukkumatilaan isommallekin vierasmäärälle kerrallaan.

Pakko sanoa, että tämä vuoden pimeimmän ajan valo on ihana kuvata – siis silloin kun ennättää olla paikalla sen pienen valonpilkahduksen ajan ja kun käyttää jalustaa apuna. Luitteko muuten jo mun jalustakuvausvinkit tästä.

 

Huoneen sävymaailma muutti heti kun sytytti kynttilän. Harmaaseinäisissä tiloissa etenkin valon sävyjen muutos näkyy kauniisti. Mutta hämärässä kuvaaminen on paljon helpompaa sellaisessa tilassa missä ei ole valkoiset seinät tai muuten paljon valkoista.

Tämän viikon olen viettänyt pientä joulunaluslomaa, oltiin viikonloppuna ihanalla minilomalla Helsingissä, kirjoitankin pian ihanasta hotellistamme teille. Sitten viikolla ollaan tehty ahkerasti kotihommia ja nautittu vieraista. Nyt viikonloppuna täytyy sitten tehdä töitä ja ensi viikosta onkin myös tulossa kiireinen.

Ihanaa viikonloppua!

Palaan tämän kauden ensimmäisiin pikkujouluihini vajaan parin viikon taakse, jolloin kokoonnuimme Iittala-brändilähettiläiden kesken monelle teistäkin varmasti hyvin tuttuun upeaan kotiin, nimittäin Musta ovi-blogin Marjan luokse. Meitä oli siis minä, Marja, Kirsikka ja Viena puolisoinemme. Olikin aivan mahtavaa istua iltaa yhdessä ja jutella niin työasioista kuin muustakin porukalla. Tällaisia kokoontumisia pitää ehdottomasti järjestää useammin, on niin inspiroivaa tavata kollegoita.

Tässä teille tunnelmakuvia illastamme, kuvat napsi poikaystäväni.

Marjan koti on luonnossa, jos mahdollista, vieläkin kauniimpi – kodikkaampi ja lämpimämpi. Voitte vain kuvitella miltä tuntui astua sisään, kun vastassa oli kynttilöiden ja takkatulen luoma tunnelma. Marja oli laittanut tietysti kaikki niin kauniisti esille. Astiat ja koriste-esineet ovat tietysti Iittalaa. Näissä kuvissa tulee minusta mainosti ilmi se, miten kauniisti ne sopivat juhlatunnelmiin ja miten ihanasti klassikkoastiat tukevat modernin kodin sisustusta.

Marja oli taikonut ruokapöytään upean kukka-asetelman. Sen klassinen tyyli oli kiva vastakohta modernille ympäristölle. Ruokien ohjeita minulla ei ole tässä, koska pääkokkina hääräsi Marja, mutta herkkuja oli ja esillepanot olivat kauniita.

Erilaiset salaatit ja pikkunapostelut ovatkin juhlakautena tosi hyviä valintoja juhlapöytään. Jokainen saa koota lautaselleen omannäköisen setin. Tarjoiluvateja saakin olla minusta kaapissa paljon, tykkään itse koota salaatit laakealla vadille.

Kiitos Iittalalle aivan mahtavasta vuodesta, on niin suuri ilo saada työskennellä lempibrändin kanssa. Huomenna Itsenäisyyspäivänä on taas aihetta juhlaan ja sitä vietetään meidän luona ystävien ja siskon perheen kanssa.