Category

sisustus

Category

Kotona on pieni remonttihässäkkä, tarkoitus on maalailla talon yleisseinät uudella valkoisen sävyllä. Tässä onkin jonkin verran puuhaa, sillä rajattavaa on tosi paljon. Palaan tähän aiheeseen blogin puolella, kunhan saadaan työ valmiiksi. Nimittäin tiedättehän miten haasteellista on valita valkoista seinäsävyä, etenkin jos tiloissa on ennestään paljon kiinteitä yksityiskohtia, joista löytyy peruslistavalkoista. Meillä sitä on paaaljon, sillä kattokin on paneloitu listavalkoisella mdf-paneelilla. Niinpä sävyjen valinnassa oli oltava huolellinen. Nämä keittiön kaapit puolestaan on maalattu Tikkurilan värillä Paperi, senkin on sovittava uuteen valkoiseen seinäväriin. Mutta kuten sanottu, siihen palataan varmasti myöhemmin.

-kaikille tavaroille täytyy olla oma paikka-

Muuten kotona on ahkerasti myös tehty joulusiivoiluja ja kaikenlaista organisointia. Ulospäin on mennyt tavaraa ja sisäänkin tullut. Kierto saisi kyllä olla vielä enemmän ulospäin. Siivouksessa nimittäin on yksi olennainen asia mistä täytyy pitää kiinni, jotta kodin siivous on vaivatonta ja kivaa.

No mikä se minusta sitten on; kaikille tavaroille täytyy olla oma paikka!

Siivouksessa kaikkein rasittavinta on järkkäily ja tavaroiden laittaminen omille paikoilleen. Sen jälkeen vasta pääsee itse asiaan. Siksi siivouksesta tulee monesti sellainen urakka, johon ei jaksa tarttua ja siksi kodista tulee helposti kaaos.

Niinpä ollaan pikku hiljaa alettu karsia täältä turhaa tavaraa pois ja järjestellä säilytettäviä niille tarkoitetuille paikoille. Omakotitalossa sitä puuhaa riittää ja järkkäilyä sekä karsimista on tehtävä, kun täällä on entisestä parisuhteestakin jäänyttä tavaraa vaikka kuinka paljon.

Olen saanut hyvin kiertoon tavaraa instakirpiksen, torin ja spr-kirppiksen kautta. Osan olen siis myynyt, osan olen lahjoittanut kirpputorille. Kaapeista ja varastoista löytyy silti vieläkin kierrätettävää.

Mutta voi miten hyvä mieli tulee kun laitetaan kotia meidän näköiseksi ja siistiksi. Välillä voi sitten nauttia tunnelmista ja lopputuloksesta. Tällainen arkielämän kokonaisvaltainen järjestely on ihan mahtavaa.

Jatkossa ajattelin kirjoitella täällä blogissa enemmänkin kodinhoitoon liittyvistä asioista. Saan IG:ssä paljon yksityisviestejä liittyen kodinhoitoon, joten huomaan että nämä aiheet ja siihen liittyvät vinkit kiinnostavat tosi paljon. Koska kotihommat on meidän molempien lempipuuhia, niin mielelläni jaan intoa ja omia vinkkejämme teillekin.

Jos siis haluatte, niin voitte laitella tähän liittyen postaustoiveita. Kirjaan niitä ylös ja alan toteuttaa sitten pikku hiljaa niitä. Muutamia toiveita olenkin jo kirjannut ylös – astiakaapiston esittely, koiraperheen erilaiset sänkypetausvinkit, kodin seinien maalisävyt, valkoisen keittiön puhtaanapito jne.

-kohta aukeaa uusi blogisivu-

Muuten siivousta on käynnissä toisaallakin – blogille on tulossa uudet sivut ihan näillä hetkillä. Olen siirtämässä blogiani word press -alustalle ja samalla ulkonäkö ja blogin nimikin vaihtuvat. Tätä hommaa on nyt tehty vuoden verran tässä kaiken muun hässäkän ohella. Vihdoin kokonaisuus alkaa olla kasassa. Suurin kiitos avusta siskolleni Suville, joka on tehnyt sivujen teknisen työn. Juuri siirsin uuteen sivustoon käsin postauksia. Kommentteja en saanut siirrettyä (vielä ainakaan) joten vähän keskeneräisyyksiä sieltä vielä sitten löytyy. Mutta pääasia on että päästään kirjoittelemaan uudelle alustalle.

Keittokirjojen lukemisen ja siivouksen lisäksi on keittiössä siis suunniteltu myös blogin ulkoasua. Vaihdan myös blogin nimen ihan reilusti omalle nimelleni. Elikkä uusi domain on annemelender.fi. Laitan toki ohjeuksen täältä sitten uudelle sivulleni, mutta kunhan sivu on livenä, niin olisi kiva jos kävisitte muuttamassa omiin muistiinpanoihinne ja linkityksiinne tuon uuden osoitteen. Mutta siitä lisää ihan lähipäivinä.

Kivaa loppuviikkoa!

”kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

 

Yksi joulun odotuksen kivoimmista asioista on joulupöytäkattauksen miettiminen. Vaikken koristele kotia yltä päältä jouluun, on minulle jouluaterioiden kattaus ehdottomasti koristelun kohokohtia. Pyrin joka vuosi miettimään jotakin erilaista kattaukseen. Tänä vuonna joulusta tulee hillitty ja selkeä, siihen sopii ihan täydellisesti Iittala X Issey Miyake -sarjan pliseeratut tabletit. Niiden ympärille mietin pyhien kattaukset tänä vuonna.

 Yleisesti pidän niukoista tekstiileistä kattauksissa, niinpä tällaiset modernit ja selkeät tekstiilit miellyttävät minua kovasti. Nämä tabletit on käsin valmistettu, pliseeraus kestää rullauksen, eli parhaiten näitä säilyttää kaapissa rullattuna. Mutta mikä parasta, tabletit saa pestä pyykinpesukoneessa – arvostan helppoutta. Viljan sävy on kaunis ja harmoninen, se ei alleviivaa jolunaikaa, tai mitään muutakaan vuodenaikaa. Kokeilin tähän koekattaukseen tekemääni ”jouluhuiskaa”, jotakin tuollaista köynösmäistä voisi ajatella joulupöydän koristeeksi.

 

Parhaimman tunnelman saa aina kynttilöillä, sitä mieltä minä olen. Nykyään kiinnitän erityistä huomiota mitä kynttilöitä valitsen; aina streariinisia öljypohjaisten parafiinikynttilöiden sijaan. Lempikynttilänjalkani on ehdottomasti tuo Iittalan pullea Nappula pöytäkynttilänjalka. Se on hauskasti hivenen korkea, näin se nousee kattauksesta hyvin esille, muttei ole kuitenkaan niin korkea kuin kynttelikkö, jotenka ei häiritse näköyhteyttä pöydässä.

Muuten aion ehdottomasti kattaa juhlapöytään Ultima Thule -sarjaa. Nuo lasiset Ultima Thule lautaset raikastavat koko kattauksen, käyvät kauniisti yhteen valkoisen perusastiaston kanssa. Kuvassa vanhat Iittalan Ego-sarjan ruokalautaset, vaihtelen niitä ja Teema-lautasia kattauksissa. Laseissa tykkään yhdistää sekä kirkasta että värillistä lasia. Ultima Thule -sarjan klassiset punaviinilasit ovat meillä käytössä myös muille juomille. Rakastan tuota sarjaa, koska se tuo minulle mieleen myös lapsuuden joulut, meillä on koko elämäni ajan ollut joulupöydässä Ultima Thulea. Olen tosi iloinen, että sarjaan on tullut myös värillisiä osia, vesilaseiksi katan sateen siniset Ultima Thule juomalasit.

 

Tällä hetkellä ulkona ei kovin jouluiselta näytä, saapas nähdä miten käy jouluaaton säätilan. Onneksi fiilistä ei huomaa pimeällä. Kun somistaa pöytään vähän vihreää ja kynttilöitä, on jouluinen tunnelma valmis. Omia lempisomisteitani ovat nyt erilaiset vihreät. Havut maljakossa ovat mielestäni aivan ihania, joukossa vaikkapa jokunen eukalyptuksen oksa. Niin ja paksun pöytäkynttilän lisäksi sirottelen aina kattauksiin tuikkulyhtyjä. Erityisen puhdaslinjainen on Harri Koskisen suunnittelema Valkea kynttilälyhty.

Koska en ole mitenkään minimalisti ja pidän sekalaisista sommitelmista, halusin kokeilla tähän kattauskokonaisuuteen myös ripausta metallia. Alvar Aalto -kokoelman suuri ruusukultainen vati on mieletön pöydän keskipiste. Siihen ajattelin jouluna koota herkullisen salaatin tai muuta syötävää. Ruusukullan sävy on minusta ihana tammisen pöydän kanssa. Nyt asetin vadin maljakon alle, miksei se käy noinkin tuomassa metallinhohtoa kattaukseen. Kirkkaassa Kastehelmi-maljakossa on vihreää, seuraavaksi havittelen siihen valkoisia tulppaaneita, oikein odotan että niitä saapuu kauppaan.

-Joulukuusitilanne juuri nyt-

Mitä tulee meidän osalta kuumana käyvään joulukuusikeskusteluun; tuleeko kuusi vai ei ja minkälainen. Sitä itsekin olen pohtinut, kunnes homma ratkesi parillakin tapaa. Ensin sillä että sain Iittalalta ihanan lasisen koristepallosetin – noiden on vaan pakko päästä kuuseen. Toisaalta ovathan ne aivan ihanat vaikka kattaustakin somistamassa. Mutta, kuusiasiakin ratkesi itsestään, naapuri huikkasi aidan yli, että meille olisi kuusi. He ovat perinteisesti tuoneet omasta metsästään kuusen ja tälläkin kertaa se saapui meille ihanien naapurien antamana. Se kuusi onkin sitten sillä tavalla ihan erityislaatuinen.

 

Voi miten tykkään noiden lasipallojen sävyistä. Ne eivät ole hyökkäävän punaisia, vaan murrettuja ja pehmeitä punaisen sävyjä, vielä läpikuultavassa muodossa. Nyt jo odotan koska saan kuusen terassilta sisälle. Ennen kuusi on tuotu sisälle vasta jouluaattoaamuna, mutta nytpä onkin erilaisten perinteiden vuoro ja taidan haluta kuusen sisälle jo kohtapuoleen. Mietin vain rapiseeko siitä neulaset jo jouluna jos sen nyt tuo sisälle.

Jostain syystä minusta kattausten suunnittelu on vielä kivempaa kuin jolumenun miettiminen. Nyt kyllä haluan kokeilla perinteisten ruokajuttujen lisäksi jotain kevyttä ja freesiä uutta. Taidankin sukeltaa keittokirjojen pariin seuraavalla joulufiilistelyhetkellä. Sillä yksi joulun odotuksen parhaita puolia on nuo suunnitteluhetket, itsestä ainakin todella rentouttavaa puuhaa. Muuten tässä on niin paljon aina touhuja ennen joulunaikaa, tykkään siivota kotona ja järjestellä paikkoja juhlakautta varten. Minulla se kuuluu aina perinteisesti tähän vuodenaikaan. Lisäksi on tietysti työkiireet. Niin välissä kaipaa rentoutumista ja harmonisia ajatuksia – itselleni ne syntyvät visuaalisista ajatuksista.

Joko sinä olet suunnitellut joulukattauksia? Olisi myös kiva kuulla millaista kattausta suunnittelet.

*kuvissa esitellyt Iittala-tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä

Olin odotellut kovasti eilistä iltaa, sillä järjestettiin kavereiden kesken kranssitalkoot. Mikäpä on mukavampaa viettää yhteistä aikaa kun pieni askarteluhetki. Kokoonnuttiin Maijan ja Hennan kera Sisustuksen Koodiin puuhaamaan. Nautittiin samalla lasilliset viiniä, vähän herkkuja ja kuunneltiin musiikkia. On tosi rentouttavaa tehdä jotakin käsillä. Myönnän etten tosiaankaan ole erityisen hyvä missään näpertelyissä, enemmänkin huitaisen nopeasti jotakin kasaan. Omaan enemmän ideoita kun taitoa. Lisäksi huomaan aina lisääväni kaikkeen paljon yksityiskohtia. No, tässä on omat askarteluni esittelyssä.

Tekaisin tuommoisen huiskan, jonka nimesin jouluhuiskaksi. Kranssin ei minusta aina tarvitse olla pyöreä, tällaisia epämääräisiä huiskia on melkein hauskempi koota. Olin joskus aikoja sitten kuivatellut uunissa pikkuisen nahistuneet appelsiinit, tuumasin että niille voi olla joulun aikaa käyttöä ja nyt ne pääsivätkin kranssien koristeiksi. Meidän kranssitarvikkeet oli suurimmaksi osaksi pihalta kerättyjä. Pari nippua tarvikkeita hankittiin kaupasta.

-makuuhuoneen tuolin uusi sävy on tummanvihreä-

Tässä samassa yhteydessä esittelen teille makuuhuoneen Ton-tuolin, joka on saanut uuden maalipinnan. Tuoli oli aiemmin perusvalkoinen, mutta Hän maalasi sen jokin aika sitten tummanvihreällä kiiltävällä maalilla. Sävy elää mukavasti valon mukaan, se näyttää melkein mustalta, mutta kun valo osuu siihen sopivasti, tulee vihreä väri hyvin esille. Pidän tuolista tosi paljon tuossa uudessa lookissa. Nyt ihastuttaa myös tuo vanha messinkinen kynttilänjalka, joka näkyi jo edellisenkin postauksen kuvissa. Pulleasta kynttilästä tulikin jo instassa paljon kyselyitä, se on ostettu Granitista.

Tein toisenkin pienemmän huiskan. Sen heinät ovat itse asiassa katkaistu terassin ruukuissa olevista heinistä. Mietin saksien kanssa pihalla, mistä nappaan kätevimmin kranssimatskuja ja silmät osuivat pitkinä huojuviin ruukkuheiniin. Nytpä ne on katkaistu talveksi. En muista tämän heinän lajiketta, mutta se on aika kätevä isossa ruukussa, nimittäin on monivuotinen. Joten ensi keväänä se kasvattaa taas uudet tupsut.

Käytettiin sitomisessa rautalankaa. Huomasin jo nyt vuorokauden aikana, että kun materiaalit kuivuvat, ne kutistuvat, joten rautalanka kannattaa sitoa tiukalle. Ehkä noihin appelsiinehin olisi voinut käyttää myös liimaa, ei olisi tullut näkyviin rautalankapunoksia. Juuttinarukin oli täydennyksenä, siitä letitin ripustusnauhan.

Yhden pyöreän kranssinkin tekaisin. Ihailin tyttöjen suuria ja reheviä vihreitä kransseja, mutta itse päädyin väkertämään pienemmän ja koristeellisemman version.

Kun kuvailin, saapui meidän ”herra poseeraaja” eli Lettunen paikalle ja halusi päästä taas kuvaan. Hän kyllä tuntuu tajuavan mitä tapahtuu kun kameraa käytetään. Tietää poseeraa-sanankin, ainakin kuvittelen niin. Tai sitten on vaan tärkeänä kun kehutaan ja ihastellaan.

Muuten, ajattelin käyttää noita huiskia pöytäkattauskoristeina. Näette myöhemmin miten, kun kuvasin tänään vähän joulukattauskuviakin.

Oletteko te askarrelleet itse kransseja ja onko jotain hyviä vinkkejä siihen?

”kuvissa näkyy Vallilalta saatuja tuotteita”

Omassa makuuhuoneessa meillä on tuplaleveä täkki, eikä tätä Vallilan lakanamallia ollut tuplaleveänä, joten nämä ihanuudet päätyivät ilahduttamaan yövieraita. Tuo moderni ja silti rehevän perinteikäs kuviointi on ripauksen romanttinen, mikä on minulle hyvä asia, sillä olen itse pehmeiden kuviointien ystävä. Yöpöydäksi on nostettu Saarisen marmoripöytä, asettelin sille kauniita luettavia ja perintöesineitä; messinkisen kynttilänjalan ja pienen persikan sävyisen vanhan Arabian lautasen. Pullea kynttilä on Granitista.

(kuvissa Vallilalta saadut tekstiilit: 2 kpl Nummi-pussilakanasettiOlivia-tyyny ja Maija-tyyny)

Puinen laveri ja seinävalaisin ovat molemmat Ikeasta. Levitettävä sänky on ollut tosi kätevä valinta. Nyt hankittiin vielä lisäksi ilmatäytteinen vieraspatja, joka levitettiin lapsia varten työhuoneeseen. Sekin oli muuten tosi hyvä, vaikka olinkin ensin sellaista kohtaan skeptinen. Mutta se onkin käytännöllinen myös säilytyksen kannalta, sillä ilmapatja mahtuu kassiin ja vaikka yläkaappiin säilytykseen. Nyt on nukkumatilaan isommallekin vierasmäärälle kerrallaan.

Pakko sanoa, että tämä vuoden pimeimmän ajan valo on ihana kuvata – siis silloin kun ennättää olla paikalla sen pienen valonpilkahduksen ajan ja kun käyttää jalustaa apuna. Luitteko muuten jo mun jalustakuvausvinkit tästä.

 

Huoneen sävymaailma muutti heti kun sytytti kynttilän. Harmaaseinäisissä tiloissa etenkin valon sävyjen muutos näkyy kauniisti. Mutta hämärässä kuvaaminen on paljon helpompaa sellaisessa tilassa missä ei ole valkoiset seinät tai muuten paljon valkoista.

Tämän viikon olen viettänyt pientä joulunaluslomaa, oltiin viikonloppuna ihanalla minilomalla Helsingissä, kirjoitankin pian ihanasta hotellistamme teille. Sitten viikolla ollaan tehty ahkerasti kotihommia ja nautittu vieraista. Nyt viikonloppuna täytyy sitten tehdä töitä ja ensi viikosta onkin myös tulossa kiireinen.

Ihanaa viikonloppua!

Palaan tämän kauden ensimmäisiin pikkujouluihini vajaan parin viikon taakse, jolloin kokoonnuimme Iittala-brändilähettiläiden kesken monelle teistäkin varmasti hyvin tuttuun upeaan kotiin, nimittäin Musta ovi-blogin Marjan luokse. Meitä oli siis minä, Marja, Kirsikka ja Viena puolisoinemme. Olikin aivan mahtavaa istua iltaa yhdessä ja jutella niin työasioista kuin muustakin porukalla. Tällaisia kokoontumisia pitää ehdottomasti järjestää useammin, on niin inspiroivaa tavata kollegoita.

Tässä teille tunnelmakuvia illastamme, kuvat napsi poikaystäväni.

Marjan koti on luonnossa, jos mahdollista, vieläkin kauniimpi – kodikkaampi ja lämpimämpi. Voitte vain kuvitella miltä tuntui astua sisään, kun vastassa oli kynttilöiden ja takkatulen luoma tunnelma. Marja oli laittanut tietysti kaikki niin kauniisti esille. Astiat ja koriste-esineet ovat tietysti Iittalaa. Näissä kuvissa tulee minusta mainosti ilmi se, miten kauniisti ne sopivat juhlatunnelmiin ja miten ihanasti klassikkoastiat tukevat modernin kodin sisustusta.

Marja oli taikonut ruokapöytään upean kukka-asetelman. Sen klassinen tyyli oli kiva vastakohta modernille ympäristölle. Ruokien ohjeita minulla ei ole tässä, koska pääkokkina hääräsi Marja, mutta herkkuja oli ja esillepanot olivat kauniita.

Erilaiset salaatit ja pikkunapostelut ovatkin juhlakautena tosi hyviä valintoja juhlapöytään. Jokainen saa koota lautaselleen omannäköisen setin. Tarjoiluvateja saakin olla minusta kaapissa paljon, tykkään itse koota salaatit laakealla vadille.

Kiitos Iittalalle aivan mahtavasta vuodesta, on niin suuri ilo saada työskennellä lempibrändin kanssa. Huomenna Itsenäisyyspäivänä on taas aihetta juhlaan ja sitä vietetään meidän luona ystävien ja siskon perheen kanssa.