Category

omat vaatteet

Category

Hei ihanaa lauantaita! Tässä olisi eilisen autenttiset asukuvat työpäivän lomasta. Tuleekohan tuosta Koodin edustasta uusi vakkariasukuvakohta, ihan kuin ennenvanhaan vanhan Koodin edustasta, sieltä kirjaston kulmilta. Tykkään kyllä paljon tuollaisesta katunäkymästä otetusta fiiliksestä.

(trenssi Marimekko*saatu / neule ja samettihousut HM / lenkkarit Calvin Klein / laukku Chanel)

Mitä asuun tulee, niin turha kierrellä, beige on ehdottomasti yksi lempivärejäni pukeutumisessa. Se on ollut sitä aina, oli muotia tai ei, sillä ainakin tietyissä vaatekappaleissa väri on ikiklassikko, kuten nyt vaikka trenssissä. Tuo Marimekon trenssi onkin yksi takkilemppareistani. Olen tosi iloinen että sen olen kaappiini saanut. Muutenkin erilaiset lämpimät viljan sävyt ovat itselleni mieluisia, koen että ne sopivat myös omaan väriskaalaani.

Käväisin muuten torstaina kampaajalla. Vihdoinkin juurikasvu on siistitty ja samoin hapsottavat latvat. Jossain vaiheessa oli hyvä idea kasvatella pitkää tukkaa, se olikin jo melkein lapaluihin saakka. Mutta taas vaan totesin, että itselleni (hiuslaadulle) on paras tuollainen olkapäitä hipova selkeä polkka. Eli olen kyllä tyytyväinen ja yritän muistaa käydä Jonnalla tiuhempaan. Pakko hehkuttaa vielä omaa kampaajaa, hän on niin taitava väreissä, raidoilla tehty vaalennus on minusta aivan täydellisen sävyinen.

 

Mutta hei, asusta löytyy jotain tosi ajankohtaista ja (itselleni) vähän villiäkin, nimittäin sammarit. Siitä onkin aikaa kun viimeksi vaatekaapista on löytynyt jotakin vakosamettista, se taisi olla muuten tummansininen vakosamettibleiseri… Nyt olen aivan ihastunut näihin housuihin. Yhdistelin nämä jopa kerran ilta-asuun, silloin valitsin yläosaksi väljän valkoisen paitiksen ja jalkaan korot. Hyvin toimi sellaisenakin kokonaisuutena. Mitä te olette mieltä vakosametin paluusta?

Mikä siinä muuten on, että iltaisin on ihan lamaantunut. Menen vaan möllöttämään sohvalle, enkä jaksa edes läppärin kantta nostaa. Piti nimittäin tehdä tämä postaus jo eilen illalla, mutta makoilin koirat kainalossa ja tuijottelin ympärilleni. Juteltiin tästä Maijan kanssa töissäkin, sama juttu kuulemma, iltamöllötysaika on saapunut. Nyt aamulla kyllä onneksi enenrgiaa riittää, olen jo tänään haahuillut ympäriinsä ja kohta lähden töihin. Lauantait on liikkeessä kivoja päiviä.

Mukavaa viikonloppua!

Olen kyllä nyt aivan erityisen viehtynyt ovelista väreistä. Suunnittelen joka puolelle erilaisia sävymaailmoja. Eilen illalla innostuttiin miettimään kotona makuuhuoneen uudelleen maalausta, niin että vihdoin siellä olevat kaapinovetkin maalataan seinien väriseksi. Yksi kalvopintainen ovi jo pohjamaalattiinkin, jotta nähdään miten kalvopinta käyttäytyy maalattaessa. Hyvältä näyttää ja uskon että homma toimii, ainakin makuuhuoneen ovissa, jotka eivät joudu kovalle rasitukselle. Laitan tänne varmasti lisää projektista, kun se etenee kunnolla. Eli ensin täytyy valita se oikea maaisävy ja sitten vielä toteuttaa koko projekti. Ei kiirettä, sillä töiden puolesta vapaa-aika on meillä molemmilla nyt kortilla.

Tänään töissä ollaan Maijan kanssa suunniteltu syksyn ostoja. Löydettiin aivan ihania juttuja ja ollaankin tehty liikkeeseen tilauksia. Ihana pitkästä aikaa tehdä sisäänostoja, vaikka taisin joskus kesälomatuuraajana todeta, että sisäänostot ei ole mun lempparihommaa. Mutta on se kuitenkin. Saatoin inspiroitua vähän sisustusjutuista myös Köpiksen reissulla, joten sisäänostoihin oli ikään kuin juuri sopiva innostus vielä päällä. Pian näette sitten mitä tilailtiin. Ja millaisia värejä, sillä värit ovat mukana vahvasti sisustusjutuissakin nyt.

 

(neule Arket / farkut Weekday / kengät Vagabond)

Ostin Tanskan matkalta pari juttua, pipon ja tuon kuvissa näkyvän Arketin neuleen. Ihastuin välittömästi villapaidan väriin ja en paria sekuntia kauempaa miettinyt kun sen jo kiikutin kassalle. Nyt olenkin viihtynyt koko viikon tuossa samassa neuleessa. Vielä voisin ostaa jonkun neutraalimman neulepaidan toiseksi, niin alkaa olla omat villapaita-asiat hyvällä tolalla.

 

Niin, olen tosiaan pikku hiljaa palannut takaisin päivätyöhön. Kirjoittelen tarkemmin vielä menneestä vuodesta, mitä piti tapahtua ja mitä lopulta tapahtuikaan. Aika jännää miten elämä meneekään joskus. Mutta nyt olen tosiaan täysillä mukana taas liikkeessä, että jos täälläpäin liikutte niin tulkaahan käymään. Tällä viikolla onkin jo sattunut ihan ihmeellisiä juttuja, vanhoja asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on piipahdellut tuon tuosta. Blogityöhön tämä ei vaikuta mitenkään, tai ehkä jopa vilkastuttaa blogiakin, sillä jotenkin työyhteisö inspiroi enemmän kuin yksin kotoa työskentely.

Täällä siis intoa puhkuen ollaan työpöydän ääressä, tai tässä tapauksessa tiskin ääressä. Ja hei, matkakuvat on nyt valmiina, seuraavaksi sitten Köpiksen tunnelmia täällä blogin puolella.

Joskus sattumalta jossain pysähtyy ja löytää sellaisen kuvauspaikan/setin mitä ei olisi ajatellutkaan. Pysähdyttiin ihan muissa asioissa parkkipaikalle ja sinisen vanhan Opel Kadetin innoittamana napattiin nämä kuvat. Onneksi oli kamera matkassa, sillä minusta tästä setistä tuli tosi hauska. Voisi jopa sanoa, että fiiliksessä on jotain ”jenkkimäistä” tyyliä. Ei niin ihana Kalifornialaiset sävyt tai valo kun haaveissa toivoisi, mutta näin suomalaisittain ihan kivat.

Asukin on syntynyt ihan vaan kiireessä randomisti. Tuo kirpputorilta löytynyt kukkamekko ei malliltaan toimi ilman jotakin päällyspaitaa, niinpä kesäkuumalla sitä ei tullut käytettyä. Nyt ihanteellisen pukeutumisilman myötä mekko on päässyt neulepaidan kaverina käyttöön. Olenko jo sanonut miten rakastan kepeiden mekkojen/hameiden ja muhkeiden neuleiden kontrastia.

 

(neule Acne / mekko UFF / laukku Chloé / tossut Calvin Klein)

Mekon ylle heitin Acnen jättisuuren neuleen. Muistan tästäkin paidasta, kunka ostohetkellä emmin tovin – satsatakko vai ei. Onneksi satsasin, sillä neuletta on hintansa edestä tullut käytettyä, kuten useinmiten sellaisia sesongin ”statement”-ostoksia yleensäkin. Sen takia liputan joidenkin liian kalliiden ostosten puolesta, sillä ne ovat kokonaisuuden nostattajia ja vaatekaapin kivijalkoja.

Harmaaseen sävymaailmaan sopii ihanasti puuterinen beige, jota on Chloén naisellisessa olkalaukussa. Sekin yksi mainioita satsauksia, joka lepäilee yleensä talven kaapissa, mutta kepeämpänä pukeutumissesonkina pääsee aina ilostuttamaan tätä pukeutujaa.

Kengistä puheen ollen – en muista olisiko minulla ikinä ollut näin pahaa kenkäkriisiä. Osaan ostaa varvastossuja ja lenkkitossuja, mutta muuten menee sormi suuhun. Nyt on taas trendikästä valita asuihin aika rumia ja kölhöjä lenkkareita, jep, jotain vaihtelua monta vuotta käytössä olleelle Stan-boomille. Nämä löytyivät kesäaleista ja ovat jo pelastaneet monta pukeutumistilannetta.

Niin, minkälaisia syyskenkiä ajattelitte ostaa? Nilkkurihommat ei ole vaikeita, mutta pikkukengät. Loaferit vähän kyllästyttää ja ballerinat on nyt noup. Ehkä voisin ostaa nauhalliset herrainkengät. Toisaalta korotkin vois olla kivat, mutta jotain muuta kuin perusavokkaat. Ja korkojen suhteen olen kranttu, ei liian raskaita muttei liian sirojakaan. Eli puhutaan suuren maailman ongelmista. No oikeasti ei tietenkään, mutta välillä on ihan kiva puhua vain kengistä.

Nautitaan nyt näistä ihanteellisista pukeutumisilmoista. Vielä voi vaikka sujauttaa varpaat varvastossuihin – jotka kuulemma ovatkin mustina erityisen trendikkäät – siitä saadaan antaa kunnia Olsenin kaksosille ja heistä julkaistulle kuvalle, jossa poseeraavat mustissa housupuvuissa jaloissaan yksinkertaiset perinteiset varvastossut. Että näin.

Nonniin, saa kertoa omista pukeutumisinnostuksista tai ongelmista, mielellään kuuntelen.

Mun on pitänyt vaikka kuinka monta kertaa kuvata tämä asu blogiin, siis kun olen haahuillut kaupungilla tässä lookissa. Aina se vaan on jäänyt jostain syystä ja kotiin tullessa harmittelin, koska pidän tästä kombosta paljon. Mutta mikseipä asukuvia voisi napsia täällä kotimaisemissakin, näistä ainakin tuli aika kivoja kuvia. Noin yleisesti pidän kaupunkitaustasta kuitenkin enemmän – heh, miten olikaan aikoinaan ne vanhan Koodin edessä napsaistut kuvat.

 

(ribbineule HM / housut Mango / laukku Longchamp / varvastossut Havaianas)

Tämmöiset yksinkertaiset asut ovat mieleeni. Tässä poikkeuksellista on aika kapean mallinen yläosa. Vihdoinkin olen alkanut oppia käyttää asuja, joissa ei ole lantion peittävää yläosaa. Pukeutumiseen tulee ihan uutta mielenkiintoa, kun uskaltaa vaihdella mittasuhteita.

Näistä kuvista tuli jotenkin erityisen kivoja, joten saatte nyt oikean kuvatulvan yhdestä asukokonaisuudesta. Huomaan muuten, että syksyn pikkuhiljaa alettua alkaa todellakin taas innostaa vaatejutut enemmän. Asukuvissakin pätee sama mikä melkein missä tahansa asiassa – mitä enemmän niitä napsii sitä kivempi niitä on toteuttaa.

Mutta tiedättekö mitä, enää ihan pieni hetki ja me loikoillaan rantatuolissa Kroatian maisemissa. Lähtöön on ihan pikkuhetki, enkä ole vielä suonut ajatustakaan mitä pakkaan mukaan. Elikkä en ole se tyyppi, joka raahaa matkalaukun viikkoa ennen olkkarin lattialle ja alkaa laskostaa sinne siististi matkavaatteita. Tai joka tekee matkaa varten ostoslistan ja alkaa ruksia hankintoja yli jo hyvissä ajoin. Ehei, olen onnellisen saamaton tuollaisten suhteen. Passi sentään on kaivettu esiin ja tarkistettu.

Tää vika kuva vaan, koska taivaalla oli yksi sysitumma pilvi, vaikkei sen synkkyys kuvasta näykkään. Ihanaa loppuviikkoa!

Nämä asukuvat jäi kiireen jaloissa julkaisematta reaaliajassa, ovat nimittäin viime viikkoiselta Helsinki-päivältä. Jos seuraat minua instagramissa @muotimielessa, niin olet toki kuvat siellä jo nähnytkin. Tässä on viime aikoina nimittäin menty paikasta toiseen tukka putkella, on ollut parikin Helsingin reissua, illanistujaista kaveriporukalla, laivamatkaa, vanhempien vierailua jne. Tulossa on syyskuu, joka tuo työkiireiden lisäksi myös lomailua. Yritänkin sovitella palapelejä yhteen. Blogissa tulee varmasti vilkastumaan tahti, noh ehkä etelänlomaviikolla saattaa olla hiljaisempaa, sillä olen luvannut keskittyä silloin ihan oikeasti lomailuun.

Nyt parhaillaan minun vanhemmat ovat meillä kyläilemässä. Siitä onkin aikaa kun he ovat viimeksi käyneet täällä Turussa. Nyt on sitten ajeleskeltu ympäri kaupunkia katselemassa tuttuja paikkoja. Voi miten aika rientää, siitä on vissiin seitsemän vuotta kun vanhemmat muuttivat täältä Turusta takaisin Kokkolaan. Itse tulee useammin piipahdettua heidän luona kuin mitä heidän täällä.

(armytakki ja t-paita HM / housut Minimum / laukku Longchamp / kaulakoru Sugar*saatu)

Asusta puheen ollen kun sitä kerran esittelen; armytakin bongasin HM:n alerekiltä, samoin tuon ohuen puuvillakreppisen t-paidan. Pliseeratut liehulahjehousut ovat Stockalta ja nahkainen pieni Tote löytyi omista varastoista (oli säilöttynä varastoon vuosikaudet). Jalassa vielä noissa kuvissa rakkaat varvastossuni.

Kuvan housuissa on sellaiset leikatut lahkeet joita ei ole ommeltu, koska ovat tosiaan pliseerattua kangasta. Huono puoli vaan on, että tuppaavat rispaantumaan tosi helposti. Onko kenelläkään keinoa siihen, miten tuollaiset lahkeet saisi huoliteltua?

Tajusin muuten oikeastaan näistä kuvista, että mun hiukset on kasvaneet tosi paljon. Olen ihan tarkoituksella vaihteeksi kasvatellutkin pidempää hiusmallia. Minulla oli tosi ikävä pitkää poninhäntää. Tiedän, että tulen pitämään tukkaa enemmän kiinni kun se on pidempi, mutta jotenkin tunnen silloin oloni enemmän omanlaiseksi.

kuvat: Jenni Rotonen / Pupulandia

Kuvista suuret kiitokset ihanalle Jennille. Hän jaksoi olla kärsivällinen ja naurattaa minua kuvaussession aikana. Kaikkien näiden vuosien jälkeen taidan vieläkin vähän jännittää kuvissa olemista.

Mukavaa viikonloppua!