Category

kattaus

Category

”kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Iittala

 

Yksi joulun odotuksen kivoimmista asioista on joulupöytäkattauksen miettiminen. Vaikken koristele kotia yltä päältä jouluun, on minulle jouluaterioiden kattaus ehdottomasti koristelun kohokohtia. Pyrin joka vuosi miettimään jotakin erilaista kattaukseen. Tänä vuonna joulusta tulee hillitty ja selkeä, siihen sopii ihan täydellisesti Iittala X Issey Miyake -sarjan pliseeratut tabletit. Niiden ympärille mietin pyhien kattaukset tänä vuonna.

 Yleisesti pidän niukoista tekstiileistä kattauksissa, niinpä tällaiset modernit ja selkeät tekstiilit miellyttävät minua kovasti. Nämä tabletit on käsin valmistettu, pliseeraus kestää rullauksen, eli parhaiten näitä säilyttää kaapissa rullattuna. Mutta mikä parasta, tabletit saa pestä pyykinpesukoneessa – arvostan helppoutta. Viljan sävy on kaunis ja harmoninen, se ei alleviivaa jolunaikaa, tai mitään muutakaan vuodenaikaa. Kokeilin tähän koekattaukseen tekemääni ”jouluhuiskaa”, jotakin tuollaista köynösmäistä voisi ajatella joulupöydän koristeeksi.

 

Parhaimman tunnelman saa aina kynttilöillä, sitä mieltä minä olen. Nykyään kiinnitän erityistä huomiota mitä kynttilöitä valitsen; aina streariinisia öljypohjaisten parafiinikynttilöiden sijaan. Lempikynttilänjalkani on ehdottomasti tuo Iittalan pullea Nappula pöytäkynttilänjalka. Se on hauskasti hivenen korkea, näin se nousee kattauksesta hyvin esille, muttei ole kuitenkaan niin korkea kuin kynttelikkö, jotenka ei häiritse näköyhteyttä pöydässä.

Muuten aion ehdottomasti kattaa juhlapöytään Ultima Thule -sarjaa. Nuo lasiset Ultima Thule lautaset raikastavat koko kattauksen, käyvät kauniisti yhteen valkoisen perusastiaston kanssa. Kuvassa vanhat Iittalan Ego-sarjan ruokalautaset, vaihtelen niitä ja Teema-lautasia kattauksissa. Laseissa tykkään yhdistää sekä kirkasta että värillistä lasia. Ultima Thule -sarjan klassiset punaviinilasit ovat meillä käytössä myös muille juomille. Rakastan tuota sarjaa, koska se tuo minulle mieleen myös lapsuuden joulut, meillä on koko elämäni ajan ollut joulupöydässä Ultima Thulea. Olen tosi iloinen, että sarjaan on tullut myös värillisiä osia, vesilaseiksi katan sateen siniset Ultima Thule juomalasit.

 

Tällä hetkellä ulkona ei kovin jouluiselta näytä, saapas nähdä miten käy jouluaaton säätilan. Onneksi fiilistä ei huomaa pimeällä. Kun somistaa pöytään vähän vihreää ja kynttilöitä, on jouluinen tunnelma valmis. Omia lempisomisteitani ovat nyt erilaiset vihreät. Havut maljakossa ovat mielestäni aivan ihania, joukossa vaikkapa jokunen eukalyptuksen oksa. Niin ja paksun pöytäkynttilän lisäksi sirottelen aina kattauksiin tuikkulyhtyjä. Erityisen puhdaslinjainen on Harri Koskisen suunnittelema Valkea kynttilälyhty.

Koska en ole mitenkään minimalisti ja pidän sekalaisista sommitelmista, halusin kokeilla tähän kattauskokonaisuuteen myös ripausta metallia. Alvar Aalto -kokoelman suuri ruusukultainen vati on mieletön pöydän keskipiste. Siihen ajattelin jouluna koota herkullisen salaatin tai muuta syötävää. Ruusukullan sävy on minusta ihana tammisen pöydän kanssa. Nyt asetin vadin maljakon alle, miksei se käy noinkin tuomassa metallinhohtoa kattaukseen. Kirkkaassa Kastehelmi-maljakossa on vihreää, seuraavaksi havittelen siihen valkoisia tulppaaneita, oikein odotan että niitä saapuu kauppaan.

-Joulukuusitilanne juuri nyt-

Mitä tulee meidän osalta kuumana käyvään joulukuusikeskusteluun; tuleeko kuusi vai ei ja minkälainen. Sitä itsekin olen pohtinut, kunnes homma ratkesi parillakin tapaa. Ensin sillä että sain Iittalalta ihanan lasisen koristepallosetin – noiden on vaan pakko päästä kuuseen. Toisaalta ovathan ne aivan ihanat vaikka kattaustakin somistamassa. Mutta, kuusiasiakin ratkesi itsestään, naapuri huikkasi aidan yli, että meille olisi kuusi. He ovat perinteisesti tuoneet omasta metsästään kuusen ja tälläkin kertaa se saapui meille ihanien naapurien antamana. Se kuusi onkin sitten sillä tavalla ihan erityislaatuinen.

 

Voi miten tykkään noiden lasipallojen sävyistä. Ne eivät ole hyökkäävän punaisia, vaan murrettuja ja pehmeitä punaisen sävyjä, vielä läpikuultavassa muodossa. Nyt jo odotan koska saan kuusen terassilta sisälle. Ennen kuusi on tuotu sisälle vasta jouluaattoaamuna, mutta nytpä onkin erilaisten perinteiden vuoro ja taidan haluta kuusen sisälle jo kohtapuoleen. Mietin vain rapiseeko siitä neulaset jo jouluna jos sen nyt tuo sisälle.

Jostain syystä minusta kattausten suunnittelu on vielä kivempaa kuin jolumenun miettiminen. Nyt kyllä haluan kokeilla perinteisten ruokajuttujen lisäksi jotain kevyttä ja freesiä uutta. Taidankin sukeltaa keittokirjojen pariin seuraavalla joulufiilistelyhetkellä. Sillä yksi joulun odotuksen parhaita puolia on nuo suunnitteluhetket, itsestä ainakin todella rentouttavaa puuhaa. Muuten tässä on niin paljon aina touhuja ennen joulunaikaa, tykkään siivota kotona ja järjestellä paikkoja juhlakautta varten. Minulla se kuuluu aina perinteisesti tähän vuodenaikaan. Lisäksi on tietysti työkiireet. Niin välissä kaipaa rentoutumista ja harmonisia ajatuksia – itselleni ne syntyvät visuaalisista ajatuksista.

Joko sinä olet suunnitellut joulukattauksia? Olisi myös kiva kuulla millaista kattausta suunnittelet.

*kuvissa esitellyt Iittala-tuotteet saatu osana vuosiyhteistyötä

Palaan tämän kauden ensimmäisiin pikkujouluihini vajaan parin viikon taakse, jolloin kokoonnuimme Iittala-brändilähettiläiden kesken monelle teistäkin varmasti hyvin tuttuun upeaan kotiin, nimittäin Musta ovi-blogin Marjan luokse. Meitä oli siis minä, Marja, Kirsikka ja Viena puolisoinemme. Olikin aivan mahtavaa istua iltaa yhdessä ja jutella niin työasioista kuin muustakin porukalla. Tällaisia kokoontumisia pitää ehdottomasti järjestää useammin, on niin inspiroivaa tavata kollegoita.

Tässä teille tunnelmakuvia illastamme, kuvat napsi poikaystäväni.

Marjan koti on luonnossa, jos mahdollista, vieläkin kauniimpi – kodikkaampi ja lämpimämpi. Voitte vain kuvitella miltä tuntui astua sisään, kun vastassa oli kynttilöiden ja takkatulen luoma tunnelma. Marja oli laittanut tietysti kaikki niin kauniisti esille. Astiat ja koriste-esineet ovat tietysti Iittalaa. Näissä kuvissa tulee minusta mainosti ilmi se, miten kauniisti ne sopivat juhlatunnelmiin ja miten ihanasti klassikkoastiat tukevat modernin kodin sisustusta.

Marja oli taikonut ruokapöytään upean kukka-asetelman. Sen klassinen tyyli oli kiva vastakohta modernille ympäristölle. Ruokien ohjeita minulla ei ole tässä, koska pääkokkina hääräsi Marja, mutta herkkuja oli ja esillepanot olivat kauniita.

Erilaiset salaatit ja pikkunapostelut ovatkin juhlakautena tosi hyviä valintoja juhlapöytään. Jokainen saa koota lautaselleen omannäköisen setin. Tarjoiluvateja saakin olla minusta kaapissa paljon, tykkään itse koota salaatit laakealla vadille.

Kiitos Iittalalle aivan mahtavasta vuodesta, on niin suuri ilo saada työskennellä lempibrändin kanssa. Huomenna Itsenäisyyspäivänä on taas aihetta juhlaan ja sitä vietetään meidän luona ystävien ja siskon perheen kanssa.

Täytyy myöntää, että meillä syödään harvoin aamiaista katetun pöydän ääressä. Tällaisena pyhäpäivänä tykkään kuitenkin kattaa aamupalan perinteiseen tapaan. Yleensä siis nautimme sen sohvapöydän ympärillä valmiine annoksineen. Ihana kun on saanut nukkua pitkään ja aamupalan valmisteluissa ei ole kiire. 

Tomaatti on ihan lemppariani leivän päällä. Kotimaiset terttutomaatit maistuvat ihan kelvollisilta näin talviaikaankin. Minusta on muutenkin ihana ostaa kauniita vihanneksia, pyöreät punaiset tomaatit kantoineen ovat erittäin kuvauskelpoisia.

Kun keittiössä kuvailin, näytänpä teille aika hienon astianpesuaineputelin, jonka sain Tom Dixonilta joululahjaksi. Kyllä tuollaista pulloa kelpaa pitää esillä altaan vierellä. Sinne muuten näyttää kerääntyneen useampikin kaunis pesuainepullo…

Pöytään katoin tietysti Arabian 100-vuotisjuhlamukit. Olen ihan hullaantunut niihin. Sinivalkoinen sävytys tuo sopivasti romantiikkaa kattaukseen. Luittehan blogipostausesittelyni näistä mukeista. Kauppareissulla huomasin, että kokoelma on tullut myyntiin.

Pidämme ihan perinteisestä aamiaisesta. Tarjolla oli kaurapuuroa, maitoon keitettynä. Hyvää leipää, munia, kinkkua ja juustoa. Tietysti vielä hedelmiä. Tykkään pilkkoa banaania puuron päälle. Avokadoakin olisi ollut leivälle, mutta sen unohdin tällä kertaa. Tosiasiassa näin runsasta aamiaista ei arkena syödä. Silloin syön yleensä ruisleipää kahvin seurana (tai pullan). Brunssiaamiaista meillä ei tule tehtyä, sillä valmisteluihin menisi niin kauan, että en kestäisi odottaa kahvia. Aamulla tarvitsen syömistä suhteellisen nopeasti.

Nyt juuri istuskellaan aamiaisen jäljiltä olohuoneessa. Taustalla soi vaimeasti musiikki. Isäntä lueskelee Hesaria sohvalla ja minä näpyttelen tätä blogikirjoitusta ruokatilan pöydän ääressä. Koirulaiset nukkuvat sohvatyynyjen lomassa. Ulkona leijailee muutama yksinäinen lumihiutale. Ihana rauhallinen hetki.

Seuraavaksi olisi tarkoitus pöllyyttää kotoa joulujuttuja pois. Aikaisemmin viikolla tein makuuhuoneeseen ja työhuoneeseen perusteellisen siivouksen. Tuulettelin pakkasessa vuodevaatteita ja imuroin kaikki nurkat, verhot, hyllystöt ja muut pölypesät. Lopuksi vielä pesin lattiat. Olisi tarkoitus jatkaa samanlaista urakkaa muihin huoneisiin.

Mukavaa loppiaispäivää!