Archive

2017

Browsing
Näin välipäivinä on itselläni ollut taas paluu arkeen. Olen viime aikoina tehnyt aika paljon töitä myymälässä, eli uudessa Sisustuksen Koodissa. Vaikka olin innoissani luopumassa myymälähommista, en ole malttanut pysytellä pois kaupasta, nyt kun kaikki on uutta ja jännittävää. On ihan kuin olisi perustanut taas uudelleen myymälän. 
Paljon on tullut mietittyä konseptia ja tuotevalikoimaa. Joskus aikoinaan meillä oli Sisustuksen Koodissa myynnissä pienten tuottajien valmistamia esineitä ja huonekaluja. Ehkä nyt taas alkaa olla kypsä hetki ottaa valikoimiin yksilöllisiempiä juttuja. Vaikka myynnissä onkin monia hypettettyjä suurehkoja skandimerkkejä, tuovat pienten tekijöiden tuotteet ihan oman mausteensa myymälän ilmeeseen ja fiilikseen.

Arvostan vaivatonta ja oivaltavaa suunnittelua, varsinkin silloin kun tuote on myös samalla yksinkertainen ja käytännöllinen. Näissä kuvissa esiintyy pääosassa Tero Lähteenmäen Cungadesignin mielettömän kaunis RIME-jakkara. Kuvan koivuisen lisäksi sitä on saatavana myös mustana ja valkoisena.

Hyvä tuote on minusta sellainen, että se näyttää syntyneen melkein itsestään. Siinä ei saa olla liikaa kikkailuja. Tärkeää on myös helppokäyttöisyys siinä tarkoituksessa mihin se on suunniteltu.

Katseltuani pitkän aikaa trendikkäitä ja suosittuja kalusteita, ovat tällaiset yksilölliset versiot alkaneet ilahduttaa erityisen paljon. RIME-jakkara on paitsi kaunis istuin, myös oiva vaikkapa yöpöytänä. Kaunis käsintehty huonekalu on kuin taideteos sisustuksessa. Se tuo lämpöä ja luovuutta kotiin. Tällaisia esineitä suosittelen usein asiakkaille myös vaikkapa lahjoiksi – silloin kun haluaa antaa jotakin arvokkaampaa ja aikaa kestävää.

Onkohan nyt taas se hetki sisustamisessa, jolloin koteja aletaan miettiä omasta näkökulmasta. Some on ihana inspiraatiolähde, mutta omaan tyyliin tutustuminen kannattaa aina. Rohkaisen myös katselemaan myymälässä tuotteita, jotka eivät ole heti tuttuja sosiaalisen median feedeistä. Mitäpä jos skarppaat ensi kerralla katsetta ja tarkastelet jotakin erilaista. 

Koodista löytää tämän jakkaran lisäksi monia muitakin pienten yritysten ja suunnittelijoiden tuotteita. Jatkossa mieluusti myös enemmän. Toivottavasti tekin ilahtuisitte näistä yksilöllisistä valinnoista. Sitäpaitsi, käsityönä tehdyt tuotteet tuntuvat erilaisilta – kannattaa sipaista pintaa ja fiilistellä materiaaleja.

Miltä teidän sisustusmieltymykset tuntuvat nyt. Kiinnostaako yksilöllisyys ja oletteko tutustuneet pienten valmistajien tuotteisiin?
Tsempit vaan kaikille muotoilijoille ja tekijöille!

Hyvää Tapaninpäivää! Joulu suhahti omalta osaltani ohi aika vikkelästi. En ollut paneutunut kummemmin koristeluihin tai muuhunkaan tänä vuonna. Huomasin kuitenkin, että pikasiivous, muutamat kynttilät ja kukat toivat tarpeeksi joulua kotiin. Aiempien vuosien hirmuinen stressi oli tyystin poissa ja otin ihan rennosti. Silti tuli jouluateria pöytään ja koti oli tunnelmallinen.
Tämän joulun fiiliksiin sopi parhaiten varaston perukoilta kaivettu pikkuinen tekokuusi. En kyllä nyt kaivannut ollenkaan suurta kuusipuuta tai lahjapaketteja sen juurella. Olette varmaan huomanneetkin, että elämässäni myllertää kaikilla osa-alueilla, joten tällainen teema sopi mielentilaani parhaiten. Nyt on perinnehetki vietetty ja tänään jatkan joulunaikaa omien tyyppieni seurassa muualla.

Jouluaattona tykkään syödä perinteisesti. Paistoin taas kinkun, pienen toki, keräsin rasvat talteen tietysti – koska kinkkutemppu! Pöydässä kaikki joulun tavallisimmat tarjottavat, ehkä pikkuisen riisuttuna versiona. Mutta hyvältä maistui tänäkin vuonna. Ilahduin erityisen paljon Iittalan kauniista Taika-sarjan astioista. Kyllä punainen kuuluu aina jossain muodossa minun jouluuni.

Jouluaattona söin melkein kaksi rasiallista suklaakonvehteja, viimeiset vielä yömyöhällä sängyssä. Joulupäivänä puolestaan nautin jouluaatolta jääneestä riisipuurosta, sen syön aina voilla ja sokerilla. Tällaiset tavalliset asiat tekivät minun jouluni. Nämä kuvat olen poiminut kännykästäni, kamera ei ollut nyt käsillä ollenkaan.

Mukavia välipäiviä!

Heipparallaa jouluviikon keskeltä. Tänä vuonna joulutouhut ovat olleet erilaisia kuin ennen – vähemmän töitä ja enemmän sosiaalista elämää. Olen ollut menossa ja vain vähän paikallani. Joskus tekee hyvää ravistella itseään ja omia rutiinejaan. Jouluna ajattelin kuitenkin rauhoittua ja levätä. Kaikenlaisia suunnitelmia on hyvä alkaa toteuttaa vaikkapa uuden vuoden jälkeen. Jos vain menisi tämän loppuvuoden intuitiolla ja skarppaisi sitten puhtaalta pöydältä. Tällaista on nyt vähän mielessä. Blogissakin on näkynyt tämä huikean erilainen syksy ja talven aloitus verkkaisena postaustahtina. 

(takki COS*saatu / neule Second Female / farkut HM / laukku Stella McCartney / tossut Adidas)

Noin muuten asukuvien kannalta on ollut hiukan haasteellista, tuntuu että olen aina ollut ilman kameraa kun päälle on eksynyt jotain kivaa. Välillä nimittäin on, vaikka enimmäkseen olenkin viihtynyt lempparineuleissa, farkuissa ja uusissa tossuissa.

Talvikengiksi hankin jälleen uudet lenkkitossut. Adidakset ovat niin mukavat jalkaani, että päädyin taas samaan malliin, vaihteeksi kuitenkin harmaisiin ja mokkaisiin. Jalassa olevat farkut ovat pitkällisen etsinnän tulos. Muistattehan, kuinka etsiskelin suoralahkeisia tasaisen sinisiä farkkuja, joissa olisi korkeahko vyötärö. Löysinkin ihan toivomani mallin HM:n valikoimista, olen tosi tyytyväinen näihin, lahkeen mittakin sattui olemaan ihan passeli.

Mitä tulee jouluvalmisteluihin, niitä on lähinnä hyasintit, niin kotona kuin töissäkin. Loppuviikosta teen kotona joulusiivousta ja petailen puhtaat joululakanat sänkyyn. Nämä kuvat ovat töistä Sisustuksen Koodista, ihailen erityisesti tuota Muuton komposiittista pöytää ja muikean lilaa pellavatyynyä.

Toivottavasti teillä on mukava jouluviikko!

”kaupallinen yhteistyö Asennemedia ja Neste

Minä tykkään joulukinkusta. Kinkku kuuluu erittäin olennaisena osana minun jouluherkkujeni joukkoon. Koska tuota herkkua ei tule syötyä muina vuodenaikoina, olen joskus sortunut paistamaan pienen joulukinkun ennakkoonkin. Tein sen tänäkin vuonna, sillä Nesteen huikea kampanja oli hyvä sysäys nautiskella kinkkua jo ennakkoon.

”Viime vuonna Suomessa keksittiin joulukinkun paistinrasvoille aivan
uudenlaista käyttöä: niistä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä, joka
vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 % tavalliseen dieseliin
verrattuna.”

Joulukinkuista syntyy valtava määrä rasvaa vuodessa, tuota rasvaa ei kannata tuhlata, sillä se on arvokasta energiaa. Neste järjestää tänäkin jouluna Kinkkutemppu-hyväntekeväisyyskampanjan. Tarkoituksena on haastaa mahdollisimman moni kotitalous keräämään kinkunpaistorasva talteen ja toimittamaan se keräyspisteeseen. Rasvasta valmistetaan polttoainetta. Kaikki Kinkkutempusta saatu tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tämän tapahtuman facebook-sivu löytyy tästä.

Osallistuin itse tähän jo viime vuonna ja ehdottomasti jatkan perinnettä. Tällä kertaa kahden kinkun rasvojen muodossa.

Kinkkutemppuun osallistuminen on helppoa. Anna paistorasvan jäähtyä, kaada se huuhdeltuun maitopurkkiin, sulje teipillä ja laita viileään hyytymään. Toimita rasvapurkki keräyspisteelle, jotka löydät kätevästi vaikkapa Kinkkutempun sivuilta. Keräyspisteitä on sijoitettu markettien yhteyteen, joten rasvan kierrättäminen on näppärä hoitaa esimerkiksi ruokakauppareissun yhteydessä.

Tänä vuonna tavoitteena on saada Kinkkutemppuun mukaan 100 000
suomalaista kotitaloutta. Mikäli tavoite täyttyy, lahjoitussumma nousee
20 000 euroon. Lahjoituksen saa Hope ry, joka tukee vähävaraisia
perheitä taloudellisesti ja välittämällä perheille esimerkiksi
käytettyjä vaatteita ja harrastusvälineitä. Joulun aikaan Hope ry:n
lahjat tulevat erityisen suureen tarpeeseen.

Taisin olla hiukan väsynyt kinkunpaistaja, sillä paistoin kinkkua yöllä ja nukuin vähän pommiin. Sisälämpötila pääsi yli yhdeksänkymmenen asteen. Mutta eipä se haitannut, sillä pidän enemmän vähän ylikypsästä ja mureasta kinkusta. Kinkun kuorrutan aina perinteiseen tapaan voitelemalla sen keltuaisella ja sinapilla ja sirottamalla päälle korppujauhoja.

Täytyy kyllä sanoa, että en ole taitavin luomaan kauniin kullansävyistä kuorrutetta, omani jää aina helposti aika vaaleaksi. Onkos teillä oivaa kikkaa tähän? Jouluna pastettavasta kinkusta voisi yrittää taikoa hiukan kauniimman. Tosin makuun tuo kuorrutteen sävy ei onneksi vaikuta – hyvää oli.

Jos en herkuttele kinkulla perinteisten laatikoiden ja rosollin kera, syön sitä leivällä. Itse asiassa, jouluaattona oikein odotan aamupalaa. Silloin teen lämpimästä kinkusta herkkuleivät kahvin kera. Leivässä on aina sinihomejuustoa, makeaa sinappia ja kinkkua. Yksinkertaista ja hyvää. Minusta siihomejuusto on täydellinen lisuke tuohon komboon. Ja sinapin tulee olla makeaa, suosikkini on hunajainen Dijon-sinappi. Leipä taas saa olla keskivaaleaa ja maukasta. Olen nyt nautiskellut monta tuollaista kinkkuleipää.

Toivottavasti mahdollisimman moni teistä osallistuu myös Kinkkutemppu-kampanjaan

Viime perjantaina oli aika juhlistaa Sisustuksen Koodin avajaisia. Kylläpä oli mukava ilta, joka alkoi asiakkaiden ja tuttujen tapaamisella ja siitä sitten oman porukan pikkujouluilla. Pitkä remppaputki on takana ja nyt tuntuu aivan hassulta katsella valmista liikettä. Tästä paikasta on tullut jo ”koti” ja minäkin olen hengaillut myymälässä joka päivä. Vaikka minun pitkin tehdä jotain ihan muuta alunperin. 

 

Meillä oli juhlajuomana Divici-proseccoa ja syötävät tilasimme ravintola Gustavosta. Olipa mukavaa kun niin moni piipahti meitä moikkailemassa. Juomaa ja ruokaa oli riittävästi, ennätimme viettää rääppiäisiäkin viikonlopun aikana. 

Olemme somistaneet liikeeseen paljon yksityiskohtia. Täällä on ihan eri tunnelma kuin vanhassa myymälässä. Tulkaapas ihmeessä katselemaan ja moikkailemaan.

Kiitos vielä kaikille ihanasta illasta!